maanantai 6. marraskuuta 2017

Mietteitä musiikin vaikutuksesta ihmisen terveyteen



Mietteitä musiikin vaikutuksesta ihmisen terveyteen

Lainaan tähän alkuun lausuman Seppo Kimasen teoksesta Kimasen lento (sivu390):
”Taidetta tarvitaan, koska se muokkaa elämää miellyttävämmäksi, edesauttaa vuorovaikutusta yhteisön muiden jäsenten kanssa, ruokkii aisteja ja laajentaa ymmärrystä. Erilaiset taiteelle omistetut rituaalit rytmittävät elämää ja auttavat käsittelemään traumaattisia kokemuksia. Tällaista luettelointia voisi jatkaa loputtomiin”.

Musiikilla, itselleni tärkeimmällä kulttuurin osa-alueella - ja tällä tarkoitan musiikin kuuntelua ja erityisesti aktiivista musisointia (laulaminen, soittaminen ja tanssiminen) - on meihin jokaiseen erittäin voimakas vaikutus. Se vaikuttaa sekä ajatteluumme, tunteisiimme ja toimintaamme, että myös terveyteemme ja sairauksiimme. Sillä on myös voimakas vaikutus muistiimme. 
Musiikki voi jopa nostaa kipu- ja ärsytyskynnystä ja siten toimia kipulääkkeenä. 
Rytmi voi vaikuttaa kehoomme niin, että sydämen sykkeemme ja hengityksemme alkaa seurata musiikin pulssia. Musiikki voi rentouttaa tai voimaannuttaa, ja jotkut musiikkielokuvat voivat vaikuttaa meihin syvästi persoonallisilla tavoilla.


Amerikkalaisen MIT:n (Massachusets Institute of Technology) tutkijat tarkastelivat äskettäin aivojen aktiivisuutta musiikin kuuntelun yhteydessä, jotta ymmärtäisivät paremmin käsittelevätkö aivot kuultuja ääniä yhtenä kokonaisuutena vai kulkevatko eri lähteiden tuottamat impulssit mahdollisesti eri osa-alueiden käsiteltäviksi. Tiedemiehet käyttivät FMRI -dataa (Toiminnallinen magneettikuvaus), joka oli saatu koehenkilöiltä heidän kuunnellessaan 165 erilaista ääntä; musiikkia, puhetta ja jokapäiväistä melua. Tutkijat totesivat, että musiikilla, genrestä riippumatta on aivan omat mekanisminsa aivojen kuuloalueella tapahtuvassa prosessoinnissa. Eri tyyppiset äänimaailmat kulkeutuivat tyystin eri hermoratoja pitkin aivojen käsitellessä niitä. Ääni-impulssit vaikuttivat eri aivoalueisiin riippuen siitä, oliko kyse musiikista, puheesta tai hälystä. Emotionaaliset vaikutukset ihmiseen vaihtelivat hyvin suuresti äänien laadun mukaan. 


Musiikki auttaa emotionaalisen tasapainon saavuttamisessa; mieltä kuohuttavat tunteet, pelot ja yllättävien tapahtumien aiheuttavat negatiiviset reaktiot kyetään hallitsemaan paremmin musiikin avulla kuin ilman sitä. Ajatellaan vaikkapa avioeroa, läheisen kuolemaa tai potkuja työstä, sopivan musiikin avulla tunnetasapaino voi säilyä menetyksestä huolimatta! Musiikki voi jopa nostaa kipu- ja ärsytyskynnystä ja siten toimia kipulääkkeenä. 

Musiikki voi vaikuttaa suuresti mielialallamme, joten meidän on valittava viisaasti mitä kuuntelemme. Kun tuntuu masentavalta, voi olla houkuttelevaa soittaa musiikkia, joka sopii siihen, miltä tuntuu. Se voi kuitenkin saada meidät tuntemaan olomme entistäkin pahemmalta. 
Niinpä voi olla paljon hyödyllisempää valita sellaista musiikkia, joka on lähellä tuon hetkistä tunnetta, mutta emotionaalisesti hieman sen yläpuolella, esimerkiksi hieman nopeampitempoista tai hieman iloisempaa kuin tunnetila edellyttäisi, tai musiikkia, joka alkaa hitaana ja surullisena, mutta muuttuu iloisemmaksi ja vaikuttaa mielialaan kohottavalla tavalla.

Musiikin vaikutus on hyvin henkilökohtaista, ja se mikä toimii yhden henkilön kohdalla, ei välttämättä toimi samalla tavalla toiselle henkilölle. Tärkeätä on valita henkilökohtaisen musiikkimaun mukaista musiikkia, sitä jota on tottunut kuuntelemaan iloisina, kohottavina hetkinä. 
Erica Roth on kirjoittanut musiikin ja sydämen sykkeen välisistä suhteista ansiokkaan artikkelin, jossa hän mainitsee mm. että musiikin rytmi saattaa usein synkronoida sydämen sykkeen, toisin sanoen muuttaa sykkeen samaksi kuin musiikin rytmi. Tällöin kannattaa tietysti valita tempoltaan rauhallinen teos, jos tarkoitus on hidastaa sykettä - ja rentoutua. 
Ammattimuusikon kohdalla tämä ei aina pidä paikkaansa, koska kuuntelu usein herättää hänessä analysoivaa aivotoimintaa, joka tekee synkronointiprosessin hyvin komplisoiduksi. 
Oheisen linkin kautta löydät lisävalaistusta tähän aiheeseen:

Muistisairaalle henkilölle on hyvä valita sellaista musiikkia, josta hän on nauttinut nuoruudessaan. Tieteelliset tutkimukset ja käytännön kokemukset todistavat yhtäpitävästi, että mielimusiikin kuunteleminen voi palauttaa dementoituneen ja puhekykynsä menettäneen henkilön keskustelutaidon sellaiselle tasolle, että vuorovaikutus hoitohenkilökunnan ja omaisten kanssa alkaa tuottaa tyydytystä ja parantaa siten elämän laatua merkittävästi; potilas voi esittää omaan elämäänsä liittyviä toivomuksia, jotka lähipiiri voi näin toteuttaa - molemmat osapuolet hyötyvät! 


Tässä viittaan Hyvä Terveys–lehden artikkeliin, jossa kerrotaan muutamista kotimaisista ja ulkomaisista tutkimuksista, joiden tulokset yksiselitteisesti todistavat ”Tunti musiikkia potilaan oman maun mukaan joka päivä kahden kuukauden ajan”, lääkäri kirjoittaa reseptilomakkeelle. Musaresepti voi pian olla totta, sillä näyttöä musiikin tervehdyttävistä vaikutuksista kertyy kiivasta tahtia.
Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan pilottitutkimus osoitti, että musiikin kuuntelu edistää toipumista aivohalvauksesta. Kielellinen muisti ja tarkkaavaisuus elpyi paremmin niillä potilailla, jotka nautiskelivat päivittäin annoksen itse valitsemaansa musiikkia.
Lisää todisteita musiikin kuntouttavista vaikutuksista julkaisivat äskettäin myös Lontoon Imperial Collegen tutkijat. He havaitsivat musiikin petraavan aivohalvauksen vioittamaa hahmotuskykyä.

Näin ollen ne väitteet, että yhteiskunnan on ensin saatava sairaalat ja hoitoyksiköt kuntoon, ja jos jotain resursseja jää jäljelle, vasta sitten voidaan ajatella kulttuuriin ja musiikkiin panostamista. Tämä on todella vaarallista ajattelua ja johtaa suureen resurssien tuhlaukseen! Esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkelissa Vesa Siren kertoi 29.4.2016 seuraavaa: 
Tutkimusten mukaan jokainen kulttuuriin sijoitettu euro maksaa itsensä epäsuorasti takaisin kaksi-, jopa kuusinkertaisesti. Festivaalipaikkakunnilla hyötysuhde saattaa olla monikymmenkertainen.”
Nämä sanat lausui säveltäjä Kalevi Aho. 


Viime syksynä kutsuin Nuottiavain-tapahtuman vieraaksi Palokan Pelimannitalolle Pietarin valtionyliopiston psykologian professorin, Anatoly Zhirkovin  esitelmöimään aiheesta Musiikki ja terveys. Hän kertoi omasta työstään aiheen parissa. Hänen tutkimuksissaan paljastui monia musiikin hyödyllisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen; oikein valitun musiikin kuuntelu vaikuttaa verenpaineeseen, se rentouttaa, parantaa unen laatua, selkiinnyttää ajatuksia, vahvistaa muistia, vähentää masennusta jne. 


Professori Zhirkov kertoi myös Pietarin synnytyslaitoksen hankinnoista vuodelta 1904: silloin laitokselle hankittiin Saksasta urut, joiden musiikilla äitien synnytystuskia vähennettiin hyvin tuloksin! Tämä tapahtui siis vuonna 1904!

Ohjeita musiikin kuunteluun:
Joskus voit laittaa musiikin soimaan taustalle, kun jatkat päivittäisten aktiviteettiesi kanssa. On hyvä laulaa tai hyräillä, tai jopa tanssia! Voit tehdä sen ehkä yksin, vaikka se voi olla hauskempaa muiden, hyvien ystävien kanssa. Silloin toimintaa tukee myös sosiaalinen aspekti. 

Tee soittolistoja matkapuhelimellasi tai musiikkisoittimellasi mielialasi mukaisesti sopivalla musiikilla, esimerkiksi vähitellen kevyemmäksi ja nopeammaksi, jos tunnet itsesi surulliseksi.  Jos taas olet jännittynyt, soita rauhoittavaa. 
Voit luoda soittoluettelon jokaiselle tunteelle ja nimetä ne vastaavasti esim. rauhoittavaa, innostavaa tai kohottavaa. Näitä suosikkeja löydät helposti YouTuben pohjattomasta aarreaitasta - ihan ilmaiseksi!

Oheisena muutamia linkkejä:

Edellä mainitut linkit avaavat kuunneltavaksesi useita tunteja kestävät kuunteluhetket. Kokeile!

Ei kommentteja: