Videopalkki, hyvää musiikkia kuuntele, katso videoita!

Loading...

torstai 23. helmikuuta 2017

Musiikkihetkiä Karin Parhaat-Yhtyeen kanssa ynnä muuta




Karin Parhaat-yhtye esiintyi viime sunnuntaina 19.2.2017 Palokan Pelimannitalon Kylän Kahvikonsertissa. Paikalla oli runsas ylesö, mm Suomi-Amerikkaseura oli edustettuna yli 30 hengen voimalla. Kahvilippuja myytiin enemmän kuin kertakaan aikaisemmin Karin Parhaat-yhtyeen konserteissa. Tuo runsas yleisö tuntui pitävän soitostamme, ainakin jos aplodien sävystä voi jotain päätellä. Kiitos yleisölle!

Kokoonpanomme on hiukan muuttunut; olemme saaneet uuden kontrabassonsoittaja, kun Tony Elgland liittyi joukkoomme ja aikaisempi basisti siirtyi soittamaan puhallinsyntetisaattoria. Kari Hokkanen ja Kaiku Pietiläinen soittavat viuluja, Mikael Elgland kitaraa ja Mikko Oinonen AKAI EWI 5000-puhallinta.

Meidän ohjelmistomme koostuu pääasiassa kevyestä jazzahtavasta viihdemusiikista, mutta mukana on myös kansanmusiikkia ja musikaali- ja elokuvasävelmiä.

Seuraava esiintyminen on tänään to 23.2.2017 klo 12:30 Luhtisen päiväkeskuksessa Palokassa. Esiintymispaikaksi valikoitui tämä paikka, kun Palokan Pelimannitalo ei ollutkaan käytettävissä vierailevaa yleisöä varten. Harjoituksia voimme siellä kylläkin pitää. Jotenkin absurdia, että halukkaat päiväkeskuksen asiakkaat eivät saa tutustua taloon, joka kipeästi kaipaa tunnettuutta. Kaikkea ei tietystikään aina voi ymmärtää. Talkoomotivaatiota tällainen kielto ei ainakaan lisää. 

Omat musiikkitapahtumani lähiviikkoina koostuvat tämän päivän esiintymisen lisäksi muutamista harjoituksista ja Palokan kirkon jumalanpalvelusmusiikista 5.3.2017, jolloin tarkoitukseni on soittaa yhdessä kanttoriurkuri Liisa Partasen kanssa jumalanpalvelukseen liittyvää musiikkia, Bachin Aria D-duurisarjasta, Pietro Mascagnin Intermezzo (Cavalleria Rusticana), Georg Friedrich Händelin Largo ja Bach- Gounod’n Meditatio (Ave Maria). 


Tämän viimeksi mainitun teoksen valitsin tämän illan (to 23.2.2017) Hyvän Yön Musiikiksi, kun löysin aivan ihanan nuoren esiintyjän, Jackie Evanchon esityksen tästä hienosta teoksesta: https://youtu.be/MAg6RtRonO0

torstai 24. marraskuuta 2016

Tämän vuoden viimeinen ja syksyn IV Nuottiavain Palokan Pelimannitalolla ..


Seuraava Nuottiavain-tapahtuma on ma 5.12. Klo 14:00 Palokan Pelimannitalolla. 
Silloin Jyväskylän yliopiston lehtori Erja Kosonen kertoo meille kuusijuhlaperinteen rantautumisesta Jyväskylän seminaarin kautta Suomen kouluihin.
Tilaisuudessa lauletaan ainakin 1800-luvun ja myös uudempia joululauluja, solistina ja esilaulajana on Kalle Kinnunen. Karin Parhaat-yhtye säestää. 
Tilaisuudessa vierailee tietysti laulava joulupukki, ja neljän euron pääsymaksu kattaa myös  kahvitarjoilun - joulutorttujen kera. Siis eräänlainen pikkujoulu, jonne isovanhemmatkin lastenlapsineen ovat tervetulleita!

Tapahtuman juontaa Markku Saarinen



                                          Seminaarinmäen kuusijuhla 

Lainaan tähän lyhyesti esitelmöitsijämme, lehtori Erja Kososen tekstiä Jyväskylän yliopiston sivulta:

”Seminaarin joulujuhla 1930-luvulla:
Koulujen kuusijuhlaperinne sai alkunsa Jyväskylän seminaarista, missä pimeän syksyn jälkeen juhlistettiin lähestyvää joulunaikaa. Seminaarin juhlasali jouluasussaan, joulukuusi koristeineen ja ohueen lankaan pujotetut pumpulipallot ikkunoissa on ollut mallina monen suomalaisen koululuokan ja kodin joulukoristelulle.

1800-luvun loppupuolella Jyväskylän opettajaseminaarissa saivat muotonsa myös ensimmäiset suomenkieliset joululaulut, muun muassa Joulupuu on rakennettu, Jouluyö, juhlayö, Joulupukki ja Heinillä härkien kaukalon.

Uraauurtavasta työstä on kiittäminen muun muassa Jyväskylän seminaarin ensimmäisiä musiikin lehtoreita E.A. Hagforsia ja P.J. Hannikaista. Edellytykset heidän toiminnalleen loi Uno Cygnaeus. Hänen näkemyksensä oli, että lauluilla ja laulamisella on olennainen kasvatusvoima ja laulu voi olla sivistyksen väline. Tästä syystä kansakoulunopettajiksi valmistuvien tuli olla soitto- ja laulutaitoisia.

Jyväskylän seminaarin perustamisesta vuonna 1863 ja kansakouluasetuksesta vuonna 1866 alkoi kansansivistyksen aikakausi osana kansallishenkistä koulutuspolitiikkaa. 90 vuoden pituinen ajanjakso on merkittävin laulunopetuksen sisällön ja laulun aseman kannalta koulun oppiaineena”.